Tänään tapasimme...

...aikamoisia epeleitä - voihan mörköset!

Eipä siinä sen kummempaa selittelemistä... parhaimmillaan ovat:).

Kuva Juskankankaalta

Onpa vakava... kaipaakohan meitä:)?

Yhtä juhlaa?

On juhannus, eikö? Tänään vietettiin taas Tuikkeen kanssa laatuaikaa sekä Ajatusten polun maisemissa että Pahvitehtaan metsän poluilla ja rantamilla. Vesi kiehtoo kovasti, huomaan.

Luoksetulo on Tuikkeen bravuuri, vaikka ei ole yhtään harjoiteltu.

Tuike on näköjään kasvattanut hännän nyt, kun se on väliaikaisesti Lady of the House:

Enon metsissä piilee sanataidetta valtakunnan huipulta...

Naava puolestaan kertoo metsän / ilman suhteellisesta puhtaudesta.

Ja talvikit ja tähtitalvikit ilahduttavat runsaudellaan, jälleen kerran.

Miten tää kesä on niin ihana????

Se päivä oli iloinen...

...vaan nyt se on jo eilinen.

Eilen, siis torstaina, otimme Tuikkeen kanssa aimo askeleen matkallamme kohti iloisia yhteisiä metsävaelluksia - oikeastaan olimme jo sellaisella. Automatkan kaksi mojovaa yrjöä (anteeksi Yrjöt...) unohtuivat Kiihtelyksen metsissä ja soilla, ja Tuike osoitti aivan odottamatonta yhdessä kulkemisen halua ja kykyä. Ei mitään ongelmaa puolin eikä toisin - yhteinen ilonaihe on siis löytynyt!

Ja sitten kotosalla makoili koira, jonka silmät eivät millään pysyneet auki. Onnellisen uupunut.

Kuvia eiliseltä keikalta

Tuike tutkii:

 Kuusentaimien tarkastajat:

Tuikkeen treeniä...

Tänään harjoiteltiin Tuikkeen kanssa pitkää automatkaa, hihnassa odottelua ja metsäistä kävelyä ilman hihnaa. Ja kaikki meni upeasti!