perjantai 31. heinäkuuta 2015

Kissa on nostettu pöydälle...

...ja milloin mihinkin. Yleensä kuitenkin pois pöydältä, sängyltä, kaapin takaa, sohvan alta. Kukkaruukuista, ikkunaverhoista. Kun kissan nostaa pois pöydältä, se tietysti kiipeää sinne heti takaisin.

 Tuike on auttanut paljon ja toiminut ahkerana kissanpentuhoitajana Laina-tytön kanssa:


Urasuuntautuneena naiskoirana Olja ei pahemmin pennuista perusta - kärsivällisyyttä pikemminkin harjoittelee. Ja sitähän testataan sitten oikein kunnolla ja koko ajan. Hyvin Olja pitää kutinsa kuitenkin. 

...jopa ruokakuppinsa ääressä.




Kahden viikon päästä helpottaa, toivottavasti - uutta kotiaan vielä kuitenkin kyselevät yksi tyttö ja yksi poika: Victoria ja Gunter saksalaisella u:lla. 

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Punkkiharavat

Tänään kierrettiin tämänkesäinen Kaltimonkiertorundimme, 25 kilometrin mittainen ja vaihtelevassa maisemassa kulkeva reitti. Huomenna sitten saamme selville tänään mukaamme haravoitujen punkkien määrän - nyt ei kukaan jaksa moista ajatella. 


Mustavaaralla pitää aina pysähtyä kirjoittamaan vaeltajien vieraskirjaan.


Puolimatkan krouvissa Suppuranlammen laavulla kuivatellaan kenkiä ja kahvitellaan. Ja tarkkaillaan mustikkasadon laatua ja määrää:




keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Kelju K. Kojootit?

Olja ja Tuike näyttävät nyt lähinnä tältä:




Äitiysloma otti tiukille molempien emojen elämässä - ei muuten mutta karvojen suhteen - ja hännät!! Miten mie tämmöisten lapinkoirien kanssa voin ihmisten ilmoille mennä?


Kissanpennut sen sijaan alkavat olla parhaimmillaan: näyttävät kauniisti kissoilta, alkavat leikkiä ja tapella, mutta Lainatyttö pitää edelleen omistaan huolen ja me muut saamme vain katsella.


Ja onneksi edes koiratarhan kupeessa kukoistaa: