Vallisärkkä on kulttuurihistoriallisesti tärkeä asia ja merkityksellinen paikka enolaisten elämänhistorioissa (moni on siellä kuulemma alkunsakin saanut), ja se on luontokävelymaisemanakin ihan oiva, "helppoa metsää". Viime vuosina särkkää on raiskattu tekemällä sinne aukkohakkuuta/hakkuuaukkoja ja valtavaa soranottorotkoa, mutta on siellä vielä mukavaakin maastoa tallella.
Tänään kuljimme pitkin Vallisärkän kangasta ohuen lumikerroksen läpi, mutta kamerasta löytyi kuvia myös ennen lumentuloa tehdyiltä retkiltä. Jäkälien aikaa:
Sitten tuli lumi. Minulle kelpaisi hyvin lumetonkin talvi, mutta lapinkoira varmaan olisi moisesta moksis.
Kuka on majaillut tämän kuusen helmoissa?
Täältä tullaan elämä, eikun siis emäntä!
Arvoituksia: etsi kuvista koira:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti